Kuulumisia

Hu huu, täällä ollaan pitkästä aikaa! Täällä meillä päin sataa tänään ensilunta. Kaikki kuitenkin näyttää sulavan vedeksi. Ihana muistutus kuitenkin siitä, että joulua kohti mennään vauhdilla. Uskokaa tai älkää, minä edelleen junnaan paikoillani jouluaskarteluissa.

Haluan kertoa teille päätöksestä, jonka olen tehnyt jo jokin aika sitten. Olen antanut itselleni armoa näissä sisustusjutuissa. En haali enää uutta tavaraa kotiini, vaan annan esineiden ikään kuin löytää minut. Minulla ei ole mikään kiire saada kotimme sisustusta "valmiiksi", sillä silloinhan koko tältä harrastukselta putoaisi pohja pois. Tämän kun oivalsin, se oli hyvin vapauttavaa.

Kun kuvasin tuota kuvan kannua (huutokauppalöytö) ja astiapyyhkeitä, vesselimme 3 vee ihmetteli taustalla, mitä kummaa äiti puuhaa, kun kuvaajan asennot olivat niin hullunkurisia. Epätoivoista yrittää kuvata niin, ettei kannun pinnasta heijastuisi myös kuvaaja. :)

Toivotan teille kaikille oikein mukavaa viikonloppua!

♥ Jonna

ps. Lunta on satanut nyt aamusta asti ja kaikki ei ole sulanut pois. Eikä se muuta tarvinnut, sieltä se kadoksissa ollut joulufiilis löytyi!

Rentouttavaa

Olin ihan unohtanut kuinka rentouttavaa on kutominen! Ostin viikolla lankoja tarkoituksenani kutoa hartiahuivi tms. Löysin sopivan ohjeen ja se oli menoa. Ohje on tavattoman yksinkertainen vaikka sellaiseen "helpon" mallin kutomiseen kyllästyy nopeasti. Ei ole ikään kuin aivoille tarpeeksi pureskeltavaa. :)
Kaikken parasta tässä on kuitenkin se, että valmista tulee nopeasti. Minä kun olen aika hätäinen luonne. Olen kutonut aina, mutta edellisestä kerrasta on tainnut kulua muutama vuosi. En osaa kutoa lapasia tai sukkia, mutta olen jopa kutonut joskus villapaitoja ja -takkeja. Se on sitten ihan eri asia onko niitä tullut pidettyä.
Nyt innostuin kuitenkin tästä yksinkertaisesta hartiahuivi-ideastani niin, etten malttanut eilenkään illalla lopettaa ajoissa ja hartiat ovat nyt jumissa. Laitan kuvaa blogiini, kun saan työn valmiiksi.

Sen sijaan näissä kuvissa on äitini kuopukselle kutomat myssy ja kaulahuivi. Aikas herkkuja vai mitä?!

Aurinkoista syksyä teille kaikille!

ps. Olen tavattoman pahoillani kun en ole ehtinyt vierailla blogeissanne. Ja jos vaikka olenkin, en ole kommentoinut. Yritän parantaa tapani, kun tämä nykyinen hässäkkä vähän helpottaa.