Makupaloja

Tässä laitan kaksi kuvaa pieniksi makupaloiksi kustavilaisista lyhdetuoleistani. Ovat edelleen siis työn alla enkä muista koskaan kunnostaneeni yhtä kovatöisiä huonekaluja. Nyt kuitenkin ollaan jo paremmalla puolella, kun maalin poisto on suoritettu. Oli uskomaton työ putsata vanha maali pois, niin ettei vaan rikkonut kauniita koristekuvioita ja uria. Vielä en ole tarkalleen päättänyt millä kankaalla päällystän tuolin kangasosat, mutta ajatuksena on jokin neutraali kuvioton kangas. Esittelen tuolit uudelleen, kun olen saanut ne ihan valmiiksi ja ne ovat löytäneet paikkansa kodissamme.


Iloista alkavaa viikkoa kaikille ja hauskaa hiihtolomaa Teille onnekkaille, jotka lomailette!

Talvilomalla

Tämä renginkaappi on ensimmäisiä antiikkisia hankintoja, joita tein yli kymmenen vuotta sitten. Jos joku olisi silloin minulle sanonut, että jossain vaiheessa maalaan sen valkoiseksi, olisin pitänyt häntä hulluna. Tästä päivästä kun mennään taas kymmenen vuotta eteenpäin, tämäkin kaappi voi jälleen olla alkuperäisen sävyinen. Värit vaihtuvat, mutta rakkaus antiikkiin
pysyy. Olen usein kiittänyt itseäni, etten ole hylännyt missään elämäni vaiheissa näitä rakkaita vanhoja huonekaluja. Osan niistä olen pelastanut mummolastani ja ne ovatkin minulle erityisen mieluisia. Kertovat omalla tavallaan sukuni historiaa maaseudulla, täällä Pohjanmaalla.

Viikonloppua kohti mennään ihanan talvisessa, kirpeässä pakkassäässä. Minä nautin vielä muutamasta jäljellä olevasta talvilomapäivästä.

Kiitän lämpimästi mukavista Ystävänpäiväviesteistä!

♥ Jonna

Ystävänpäivänä

Näillä vanhan värssykirjan hieman dramaattisillakin riveillä haluan toivottaa Teille kaikille Hyvää Ystävänpäivää!

Minä tahtoisin sinulle tuoda

sylin kukkia täytehen.

Minä tahtoisin onnesi luoda

niin kauniin ja puhtoisen.

Vaan mistä mä kukkia saisin,

kun halla ne kuolohon vei?

Kuinka voisin onnesi luoda,

kun itsekin onnetta jäin?

Vaan toivoa kuitenkin tahdon,

että tielläsi ruusuja ois,

ja Korkein, mi kaikki johtaa

sun onnesi täydeksi lois.

Sunnuntaisämpylät

Myönnän, olen armoitetun laiska leipuri! Kuinka kätevää on ostaa kaupasta näitä esipaistettuja leivonnaisia ja lopputulos on aina onnistunut! Tänään kuitenkin valmistin sämpylätaikinan ja me kolmevuotiaan vesselin kanssa pyörittelimme grahamsämpylöitä! Täytyisi useammin leipoa, sillä joka kerta leivonnaiset ovat palkinneet tekijänsä! Niin tälläkin kertaa. Kyytipojaksi ei tarvita kuin voita ja maitoa!

Nam!