Lauantaina ajelimme vanhassa kotikaupungissani. Kävimme paikoissa, jotka silloin joskus tuntuivat älyttömän hienoilta. Olivathan ne vieläkin, mutta jotenkin paljon pienemmässä mittakaavassa kuin pääni sisällä ne olin kuvitellut. Yli kymmenen vuotta olen asunut jo muualla, mutta tunnen jokaisen kolkan tässä vanhassa kotipaikassani. Nykyisestä asuinpaikasta en sen sijaan tiedä montakaan katuosoitetta enkä tunne edes kaupunginosia. Huomaan täällä usein ajavani harhaan ja mikäli minulta kysytään reittiä määränpäästä toiseen, en osaa neuvoa.
Ollessani vanhassa kotikaupungissani minulle tulee usein haikea olo ja kaikki muistot palaavat mieleen. Niin kuin nyt tämäkin puisto. Kuinka usein olen nuorena pyöräillyt keskustaan tämän läpi tai kuinka biologian tunnilla kalastimme nappopäitä tästä purosta. :) Tuntuu hassulta, kuinka sitä voi kiintyä vanhaan kotikaupunkiinsa niin kovasti, että joskus oikein koskee sisältä. Ja vaikka melkein koko elämä on jo toisaalla.
takki: Odd Molly, huivi: h&m |
Voiko enää kauniimpaa syyssäätä olla kuin tämän syksyn aurinkoinen ja lämmin sää.
Iloa tulevaan viikkonne! ♥